Positiivinen asenne.

Olen kyllä mielettömän onnellinen. Pakko siis vähän avautua. Tämä nestedieetti tuskin tekee minua onnelliseksi, mutta silti on ihmeen hyvä olo. Selkäkin on kipeä, viilsin kahteen sormeeni ikävät paperihaavat, koskenlaskijajuustoni putosi lattialle ilman pakettia, poltin käteni ja kieleni keiton kanssa ja flunssakin tuntuu olevan iskemässä. Eikä tietenkään unohdeta rahahuolia, työttömyyttä tai sairaslomaa. Mutta silti, olen onnellinen. Minulla on ihana mies, neljä karvakaveria, loistava perhe, iso asunto, mukavat harrastukset yms, listaa voisi jatkaa ikuisuuksiin! Miksi ihmeessä siis masentua tai valittaa pienistä asioista ja epäkohdista? Ärsyttävän monet silti keskittyvät vain valittamiseen. Ehkä olisi fiksumpi vain elää!? 

Bengalini Fanni Esmeralda (s.2008) ja maatiaiskissani Fasu Casper (s.2009)

Mietitäämpä tälläisiä perinteisiä yleisiä tilanteita; olet saanut flunssan! Voih, se on harmillista, mutta ei siitä tarvitse päivittäin kitistä facebookissa. Ehkäpä keskittyisit valittamisen ja facebookkaamisen sijaan lepäämään ja parantelemaan flunssaasi! Toinen suhteellisen yleinen on, että valitat kun on tullut taas lisää kiloja! Voivottelet asiaa itseksesi ja jauhat asiasta kavereillesi, miehesikään ei jää rauhaan. Suruusi sitten syöt vähän suklaata. Hohhoi, ehkäpä valittamisen sijaan keskittyisit tekemään asialle jotakin, jotta saisit liikakilosi kuriin! Kolmantena mieleeni tulee valitukset siitä, että töitäkin on niin kamalasti ja töiden jälkeen väsyttää, eikä jaksa tehdä mitään. Kyllä, me kaikki teemme töitä; terveellisellä ruokavaliolla ja liikunnalla parannat jaksamistasi ja oloasi! Huoh. Näitä esimerkkejä olisi satoja, mutta ymmärsit varmaan jo pointin?

Miksi ihmeessä pitää valittaa asioista, joihin voi itse vaikuttaa? No entä mikä järki on valittaa asioista, jotka eivät siitä valittamalla miksikään muutu?

Ihmisten pitäisi keskittyä elämänsä hyviin puoliin ja positiivisiin asioihin. Kukaan ei voi väittää, etteikö sellaisia olisi. Masennuksen hetkellä voi kirjoittaa vaikka paperille kaikkia kivoja asioita - se kohentaa mielialaa välittömästi. Hyviä asioita ei osaa aina ajatella, vaan monet miettii ettei elämässä olisi mitään hyvää. Kun kirjaat asioita paperille, näet mustaa valkoisella siitä, että elämässäsi on todella paljon syitä olla onnellinen!

American Curlini Fili Severius (s.2010) ja maatiaskissani Fido Arthur (s.2010)

Kenenkään elämä ei aina mene ihan putkeen, eikä kenenkään elämä ole liian helppoa. Sellaista elämä on. Kaikilla meillä on ongelmamme, mutta saamme olla onnellisia siitä, että elämme esimerkiksi ilman nälänhätää tai sotia. Nuorten ihmisten on ehkä vaikea kuvitella millaista elämä oli vuosikymmeniä sitten, eikä silloinkaan valitettu kuten meillä nykyään. Onko elämästä tehty "liian helppoa" ja tuotu kaikki valmiiksi eteen? Vai mistä johtuu jatkuva valitus pienistäkin asioista?

Itse uskon kohtaloon. Monet pitävät minua vähän tärähtäneenä sen takia, mutta kohtaloon uskominen on auttanut minut yli jokaisesta huonosta hetkestä, ja antanut voimaa sekä uskoa hädän hetkellä. Uskon siis, että kaikella on tarkoituksensa. Mikään ei ole sattumaa. Tämä ajattelutapa on pelastanut minut monelta surulta elämäni aikana. Esimerkiksi ihmissuhteen päätyttyä, mietin aina vain, että näin oli tarkoitus tapahtua, asialle ei voi mitään. Asia käsitelty, elämä jatkuu.

Elävä esimerkki kohtalon puuttumisesta peliin tapahtui viime vuonna. Tein elämäntaparemontin vuoden 2010 syksyllä; jätin tupakan, alkoholin ja epäterveelliset ruoat. Vuoden sitä kesti, kunnes repsahdin. Alkoholi astui kuvioihin ja grilliruoka maistui. Eräänä viinanhuuruisena baari-iltana törmäsin nykyiseen poikaystävääni. Aloimme tapailla kyseisen illan jälkeen. Repsahdus ei siis tosiaan jäänyt harmittamaan. Silläkin oli tarkoituksensa!

Minä ja poikaystäväni Jukka.

Kokeile ihmeessä itsekin ajattelutapaani - jospa löytäisit siitä apua huonoina hetkinä, kuten minä löydän. Siihen täytyy todella uskoa, jotta se toimii. En osaa auttaa sen enempää, sinun pitää vain uskoa kohtaloon ja siihen, että kaikella on tarkoituksensa.