lauantai 26. joulukuuta 2015

Joulun taikaa.

Tämän vuoden joulukuu oli hieman tavallista raskaampi. Hommaa riitti enemmän kuin olisi ehtinyt tehdä. Alkukuusta Tuccabaja fiksasi lettini uuteen uskoon ja otimme uusia promokuvia (niistä lisää seuraavassa päivityksessä.) Pienehkö joulustressin poikanen pääsi yllättämään, mutta en stressannutkaan ystävieni tai perheeni lahjoja, sillä olinhan hoitanut tonttuilut hyvissä ajoin jo marraskuun lopulla. Enemmän stressasin ja pohdin tuntemattomien ihmisten joulumieltä ja piristämiskeinoja. Halusin tehdä hyvää, mutta miten?

Keksin kampanjan lahjojen jakamisesta tuntemattomille. Tarkoitus olisi mennä Rotuaarille, ja jakaa satunnaisille ohikulkijoille paketteja jouluntoivotuksen kera. Mietin pääni puhki, mitä paketteihin laitan ja miten toteutan kaiken...

Suureksi ilokseni Alusasuliike Sinikaarre lähti hankkeeseen mukaan. Aloimme ideoimaan kampanjaa. Päädyimme laittamaan paketteihin ihanat pörrösukat ja nimmarikorttini. Paketteja tulisi 50kpl. Lisäksi Sinikaarteen omistaja Sinikka oli kutonut ihania vauvasukkia, joita paketoimme pieniin joulupaketteihin. Kampanjan kruunasi korillinen joulukarkkeja, suklaapukkeja ja tonttulakkeja. Työtunteja ja rahaa kului, mutta ihmisten iloiset ilmeet ja lasten raikuvat joululaulut korvasivat kaiken vaivan. Se hyvän olon tunne, jonka siitä saimme - sitä ei voita mikään. Ei mikään.


Joulukampanjan lisäksi minä ja Rela olimme Sinikaarre - liikkeessä kaksi päivää luomassa jouluista tunnelmaa. Rela soitteli pianoa ja lauloi, minä jammailin mukana tai jaoin liikkeen edustalla karkkia ja toivottelin hyvää joulua. Halusimme tarjota jotain pientä piristystä joulustressin keskellä. Luulen, että onnistuimme. 

Olimme tehneet jo paljon, mutta halusin tehdä enemmän. Olen aina saanut eniten kiksejä auttamalla muita - näkemällä, kun muut ilahtuvat ja ovat iloisia. Koin, että pystyn vielä kohentamaan joidenkin ihmisten joulumieltä.

Niimpä laitoin facebookin Oulu - ryhmiin ilmoituksen, joissa etsin vähävaraisia ihmisiä, jotka eivät voisi itselleen ostaa mitään kivaa jouluna, eivätkä muutoinkaan saisi lahjoja. Ilmoituksiin tuli useita vastauksia. Kirjoitin, että toivoin vain oikeasti apua tarvitsevilta yhteydenottoja, mutta netin kautta ei voi ikinä tietää kuka vedättää, vaikka ajatuksesi olisi kaunis ja hyväntahtoinen (useat ihmiset vain ovat niin itsekkäitä..) Toivon kuitenkin edelleen, että lahjani menivät oikeisiin osoitteisiin, sillä olin panostanut niihin satoja euroja ja monia tunteja.

Seitsemän lahjapakettia löysi omistajansa ryhmien kautta - sisältö määrittyi aina saajan toiveiden mukaan. Viimeinen paketti lähti saajalleen jouluaaton aamupäivänä kadulla - sen muistan aina, kuinka vanhempi rouva ilahtui "Minulleko? Eihän me edes tunneta!".

Kun pitkä ja raskas joulukampanja oli viimein takana, oli ihana siirtyä joululomalle rentoutumaan. Itselleni ostin joululahjaksi tietenkin uuden tatuoinnin, jonka luottotatuoijani Tapsa (Dark choice tattoo) oli suunnitellut. Kuvasta tuli upea, vaikkakin kipeää se teki.

Kuva: Juho Alatalo
Tämä oli paras joulu aikoihin. Sain niin hyvän mielen muiden auttamisesta, ja haluankin haastaa jokaisen teistä hyvän kierrättämiseen. Pienellä teolla on jollekin suuri merkitys. Autetaan toisiamme päivittäin, eikä anneta elämän pyöriä vain oman navan ympärillä. Positiivisuus kantaa, ja pelkkä sinun hymysi voi pelastaa jonkun toisen synkän päivän!

Hymyile, ajattele positiivisesti ja jaa hyvää energiaa ympärillesi! :)