East-Rock.

Voi että oli mahtava viikonloppu! Tällä energialla jaksaa pitkään! Olimme siis keikkareissulla Sallassa, ja ajattelin nyt kertoa teille matkastamme kuvien kera.

Marika tuli hakemaan minua ja kuvaajaamme Joonasta lauantaina puoli yhdentoista aikaan, josta sitten startattiin auto kohti Kaakkuria hakemaan DJ:mme Antti mukaan. Mutka matkaan ilmestyi sillä samalla sekunnilla, kun Antti ilmoitti, että hänen DJ-laitteensa ovat keskustassa. Niimpä pääsimme matkaan hieman aikataulusta jäljessä. 

Matka sujui mukavasti. Takapenkiltä kuului tasasta puheensorinaa, kun pojat kertoivat hauskoja ja toinen toistaan ihmeellisempiä juttuja, joille me sitten nauroimme kippurassa. Reissu alkoi lupaavasti, ja porukkamme oli huikea. Tylsää ei varmasti ehtisi tulla.

Ajoimme Rovaniemen kautta, jossa pysähdyimme syömään lempiravintolaksemme kirineeseen Martinaan. Pöytä oli varattu mukavasti syrjästä, ja meidät ohjattiin heti tilausten jälkeen salaattipöydän antimien kimppuun. Kauan odottamani hetki oli käsillä - PARMESAANI-LEIPÄÄ! Se on niin parasta. Ajaisin vaikka viikottain Rovaniemelle pelkän leivän takia! Nam! Kun alkuruoat oli syöty, tuli pääruoat jo pöytään. Palvelu oli tuttuun tapaan nopeaa ja ystävällistä, ruoka taivaallista ja miljöö miellyttävä. NAM!
Tästä paikasta ei keksi mitään negatiivista sanottavaa. Suosittelen lämpimästi. Martinan facebookiin pääset tästä!

Matka jatkui, ja aikataulua oli kiritty kiinni. Minulla oli silti tapahtunut pieni laskennallinen virhe, ja saavuimme Sallan liikuntakeskukseen 15min myöhässä. Antti kytki DJ-laitteistoaan kiinni, ja me Marikan kanssa kirosimme puuttuvia langattomia mikkejä. Keksimme silti nopeasti uuden ratkaisun sisääntuloon. Ei paniikkia. Soundcheck oli ohi nopeasti, ja äänentoisto oli huippuluokkaa. Puitteet keikkaa varten olivat kunnossa. Olimme innoissamme. 

Soundcheckin jälkeen lähdimme hakemaan hotellin respasta mökkimme avaimia. Mökkimme oli upea! Ilmeisen uusi, hyvin varusteltu mökki oli viihtyisä ja moderni. Hetken mökkiä ihasteltuamme painelimme hotellin kylpylään rentoutumaan ajomatkan jäljiltä. Poreammeesta oli ihana katsella tunturimaisemaa, ja hiljalleen lunta pudottavaa taivasta. Siitä ei olisi halunnut nousta. Fiilis oli mahtava.

Kopioitu Holiday Clubin kotisivulta.

Puolisen tuntia poreammeessa ehti rentoutua, jonka jälkeen suuntasimme saunaan juttelemaan tyttöjen juttuja. No okei, eniten puheemme koskivat illan keikkoja. Jännitystä ei ollut ilmassa, mutta tunnelma oli odottava. 

Kylpyläreissun jälkeen palasimme mökkiin. Miehet alkoivat tutkimaan tietokoneita, ja naiset meikkaamaan. Kahdeksan aikaan pääsimme lähtemään keikkapaikalle, jossa järjestäjänä toiminut Petteri jo odottikin. Backstage-tiloissa oli sämpylöitä, sipsiä, limpparia ja hedelmiä. Meillehän maistui hedelmät. Petteri kysyi, puuttuiko jotain, ja tottahan toki mainitsin raiderissakin olevat cashewpähkinät! Hahah. Ei aikaakaan, kun meille tuotiin neljä pussia pähkinöitä. Tilanne hymyilytti, mutta olimme kiitollisia ja iskimme näppimme heti pähkinöihin. Nam.

Edellinen bändi soitti, ja menin kurkkimaan ihmismäärää ovesta. Mitä ihmismäärää? Missä ihmiset? Mitä ihmettä? Salin reunoilla seisoi muutamia ihmisiä. Olin shokissa. Tottakai fiksuna tyttönä ilmaisin asian muillekin masentaen tunnelmaa. Ei se mitään, me vedämme aina täysiä - oli ihmisiä tai ei. Niin me aioimme tehdä nytkin.

Antti meni jo muutamaa minuuttia ennen DJ-pöytänsä taakse, ja hänen ihmetyksekseen iso ihmismassa hyökkäsikin lavan eteen. Intromme lähti soimaan, ihmisten taputus ja huuto kuuluivat bäkkärille. Olimme Marikan kanssa ihmeissämme, mutta todella iloisia asiasta! Juoksimme lavalle ja aloitimme keikkamme satapäisen yleisön huudatuksella. Porukka oli todella hyvin mukana, ja fiilis oli katossa! Keikka oli ehdottomasti yksi parhaita ja nautimme siitä todella! Iso kiitos East-Rock järjestäjät ja yleisö! Keikkavideon pääset katsomaan tästä!

Kun extrabiisinä vedetty "Kun Me Juhlitaan" oli ohi, juoksimme backstagelle. Kauhuksemme koko yleisö änkesi perässämme tilaan, josta pyysin heitä poistumaan. Oli pakko saada rauhoittua ennen nimmarinjakoa. Järjestysmies tuli paikalle hieman myöhään, mutta kiitteli toimintaamme pyytää yleisöä poistumaan. Järjestysmies meni ilmoittamaan ihmisille, että tulen parin minuutin päästä jakamaan nimmareita. Niimpä hengähdystauon jälkeen menin raapustamaan nimmareita satapäisen ihmiskatraan jonottaessa. 

East-Rockista lähdimme suoraan Sallan Tähteen, jossa esiintyisimme puolen yön korvilla. Vastaanotto oli mukava ja lämmin. Henkilökunta oli innoissaan meistä, sillä he viettivät sopivasti baarin 1-vuotispäivää. Soundcheck tehtiin ihmisten läsnäollessa, jonka jälkeen söimme seisovasta pöydästä lihapullia, salaattia, sipulirenkaita, lohkoperunoita ja nacholastuja. Ruoka maistui. Puolen yön aikaan hyppäsimme estradille ja vedimme setin hyvällä meiningillä. Yleisö taputti ja hurrasi, mutta ei osallistunut yhtä aktiivisesti kuin nuoriso. Keikka meni hyvin, ja henkilökunnan kehujen saattelemana poistuimme mökkiin nukkumaan.

Samaan mökkikylään oli majoitettu muitakin East-Rockin esiintyjiä. Meitä nuorempia kokoonpanoja - tämän huomasi porukan käyttäytymisestä. Meteli jatkui yömyöhään. Lopulta saimme unta metelistä huolimatta. Aamulla väsytti, mutta lähdimme hyvillä mielin hotellin aamiaiselle. CROISANTTEJA! Aamuni oli pelastettu.

Söimme aamiaista hyvien juttujen säestämänä, jolloin syömään tuli myös kaksi muuta bändiä. Olivat kovin pahoinvoivan näköisiä, ja juttelivat kovaan ääneen edellisillan oksennusjuttujaan aamupalalla. Yksi lähes sammui pöytään. Ei mitään käytöstapoja... Tilasin meille lisää croisantteja, ja jäimme odottamaan niitä muiden bändejen jo lähtiessä aamiaiselta. Kun olimme syöneet masut täyteen, lähdimme kohti mökkiämme. Hotellin edessä kaksi toisen bändin jäsentä oksensivat vierekkäin. Järkyttävää. Eivät sitten ajatelleet vessaan mennä, tai juosta edes ovelta kauemmaksi? Järkevää vetää mahat täyteen, jos noin heikottaa. Voi tätä nykynuorisoa .... Autostamme taisi kuulua huutonaurua. Hahah.

Pakkasimme mökissä kamat, ja ojensimme vähän naamojamme. Ennen yhtätoista olimme jo matkalla. Ajattelimme ajaa Kuusamon kautta, joka on hieman lyhempi reitti. Nukahdin toviksi matkalla. Matka sujui mukavasti, ja mussutimme hedelmiä evääksi. Kiimingissä pysähdyimme Marikan luokse kahville, jotta näin pientä kummipoikaani Tomia. Maailman söpöin lapsi. Emme oikein vielä ymmärrä toisiamme, mutta tykkäämme toisistamme jo kovasti. Lauantaina juhlitaan Tompan 1-vuotispäivää.

Reissu oli mahtava, keikat olivat huikeita ja järjestäjät todella mukavia ! Meille jäi todella hyvä maku suuhun Sallasta. Toivottavasti pääsemme joskus uudestaankin.

Kuvat: Joonas Karjalainen