Hyväntekeväisyyttä.

Muuton alla olen löytänyt kaapeista ihan mielettömästi turhaa tavaraa, joita olen myynyt facebookin kautta. Tavaroihin lukeutuu kaikkea vaatteista lamppuihin, ja matoista lautapeleihin. Olen saanut tuotteista muutamia euroja. Olen myös lahjoittanut useita säkkejä vaatteita, kenkiä ja muuta tavaraa - sen enempää hakijan taustaa tietämättä. Valitettavasti hakijalla on aina ollut upea auto, hienot vaatteet ja tukka vasta värjätty. Olen miettinyt, meneekö nämä ilmaiset tuotteet ihan oikeaan osoitteeseen? Ei mene. On ihmisiä, jotka tarvitsisivat niitä todella.

Eilen aloin miettimään, ettei joillain ihmisillä tosiaan ole varaa ostaa edes käytettyjä parin euron vaatteita. Monet elävät niukkojen tukien varassa, ja mikäli taloudessa on vielä lapsia, menee heidän tarpeensa perheen vanhempien edelle. Monet kulkevat ikivanhoissa vaatteissa, tai elävät kolkoissa asunnoissa vailla ikkunaverhoja ja mattoja. Niin kurjalta kuin se kuulostaakin, niin meillä Suomessa monet elävät näin. Mietin, tarvitsenko minä todella sen muutaman euron?

Pyörittelin asiaa hetken päässäni ja laitoin ilmoituksen facebookin Oulun myyntipalstalle. Siinä etsin ihmisiä, jotka todella tarvitsevat vaatteita ja muita kodin tekstiilejä huonon taloudellisen tilanteensa vuoksi. Pyysin laittamaan tilanteestaan infoa. Sähköposteja alkoi tulla kymmenittäin. Sähköposteissa oli sydäntä riipaisevia elämäntilanteita, jotka ajoivat minut väkisinkin miettimään maamme tilannetta. Miten on mahdollista, että hyvinvointivaltiossamme on näin pahoinvoivaa kansaa? Miten on mahdollista, että toimeentulotukemme ei oikeasti edes kata toimeentuloa? Asioihin pitäisi puuttua, sillä tukien varassa elää kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Valitsin sähköposteista kaksi perhettä, joiden kesken aion jakaa vaatteet, tekstiilit ja muut tavarat - heidän tarpeidensa mukaan. Vielä tämän illan otan sähköposteja vastaan ja katson, josko vielä joku kaipaisi apuani. He tarvitsevat vaatteita ja tavaroita paljon enemmän, kuin minä muutamia euroja. Meidän pitäisi ajatella huomattavasti enemmän toisia ihmisiä, ja auttaa aina tarpeen tullen. Monilla on asiat paljon huonommin - vaikka olenhan minäkin työtön ja tuen varassa. Kaikki on suhteellista.

Sinäkin toivoisit itseäsi autettavan hädän hetkellä.

Syyskuun 6. päivä kannan korteni kekoon myös esiintymällä Oulussa Punaisen Ristin Nälkäpäivärock - tapahtumassa. Sinäkin voit auttaa tulemalla paikalle tai lahjoittamalla erilaisille järjestöille rahaa tai vaatteita.